Rintamamiestalojen kellarit ovat usein kosteuspommeja

Rintamamiestalojen kellarit ovat usein kosteuspommeja

Suomeen rakennettiin sotien jälkeen nopealla tahdilla yli 200 000 rintamamiestaloa. Niissä oli joko kellari tai sitten lämpimän lattiarakenteen ja maanpinnan väliin jätettiin tuulettuva ryömintätila. Rintamamiestalojen perustukset ulotettiin pääsääntöisesti syvälle, roudattomaan maahan. Siksi itse perustukset ovat yleensä ehjät, vaikka käytetty betoni oli siihen aikaan huonolaatuista. Jos rakennuspaikalla on kovin pehmeä, savinen maa, talon perustukset voivat olla painuneet tai niihin on voinut syntyä halkeamia.

Salaojitusta ei siihen aikaan juurikaan tehty, ja jos tehtiinkin, niissä käytettiin tiilisiä salaojaputkia. Täyttömaaksi valikoitu maa-aines, jota oli sillä hetkellä saatavilla. Usein se oli liian hienojakoista eikä pystynyt estämään kosteuden nousemista kapillaarisesti maaperästä. Sen sijaan se helposti tukki itse putket. Kellaritilojen vedeneristys tehtiin bitumisivelynä, joka aikaa myöten haurastuu ja päästää kosteutta läpi.

Rintamamiestalot ovat tyypillisesti alkuperäiseltä rakenteeltaan ns. sisäänpäin kuivuvia. Sillä tarkoitetaan maakosteuden nousua anturoitten kautta ulkoseiniin kapillaarisesti, ja siitä edelleen pinnoittamattomien ja eristämättömien seinien kautta sisätilaan aiheuttamatta vauriota rakenteille.

Kellaritiloja otettiin usein käyttöön 80- ja 90-luvulla, ja niihin remontoitiin esimerkiksi saunatilat. Kun sisäseinät pinnoitetaan ja eristetään, alkuperäinen rakenteen hengittävyys estyy. Tällöin kosteusongelmat tulevat esille, jos talon ulkopuolista vedeneristystä ja salaojia ei ole päivitetty ajan tasalle.

Maakellarin tai mummolan haju ei kuulu terveeseen taloon

– Moni salaojaremontti lähtee liikkeelle asukkaiden aistimasta tunkkaisesta hajusta, kertoo Salaojakymppien toimitusjohtaja Timo Kautto.

Rakennuksen sisäpinnoilla ei välttämättä näy mitään merkkejä vauriosta, vaikka rakenteiden sisällä olisi pitkäänkin muhinut home- tai mikrobikasvustoa. Siksi hajun lähde tulee aina selvittää. Usein haju tulee esille takan tai liesituulettimen käytön yhteydessä. Silloin korvausilmaa kulkeutuu ulkoa sisätiloihin, tuoden mukanaan rakenteiden hajut.

– Usein asukkaat itse tottuvat huoneilman hajuihin. Jos aistii epätavallisia tuoksahduksia kotona, kannattaa kysäistä kyläilemään tulevilta vierailta, haistavatko he mitään poikkeavaa, vinkkaa Timo.

Back to top